Kaupunkitietoa

Yleistietoa

Parkanon kaupunki sijaitsee kolmen maakunnan – Pirkanmaan, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan – kulmauksessa. Tunnin matkan päästä löytyvät Tampere, Seinäjoki ja Pori. Parkanon liikenneyhteydet ovat hyvät ajatellen mm. työmatkaliikennettä. Parkano sijaitsee valtateiden 3 ja 23 risteyksessä sekä pääradan varrella. Alueemme on erinomainen sijoittumispaikka yrityksille, jotka arvostavat hyviä, nopeita ja kustannustehokkaita yhteyksiä.

Parkanon kaupunki on pinta-alaltaan 909,76 km², josta vesistöjä on 57,49 km². Asukkaita Parkanossa on 6 095.

Parkanolla on pitkät ja vahvat perinteet kone- ja metalliteollisuudessa sekä puunjalostusteollisuudessa. Parkanossa toimii myös muovi- ja kenkäteollisuuden yrityksiä. Kaupalliset palvelumme ovat hyvät suhteutettuina paikkakunnan kokoon. Kolmostien varteen on sijoittunut mm. Kolmoskeskuksen kauppakeskus. Lisäksi kaupungista löytyy pienempiä erikoisliikkeitä.

Parkanon kaupungin visio

PARKANON KAUPUNGIN STRATEGIA 2026, VISIO 2030

HYVÄ, PAREMPI PARKANO

Parkano on kokoaan suurempi, elinvoimaisuudestaan ja aktiivisesta sekä innokkaasta yhteisöstään tunnettu kansainvälinen ITE-taiteen kesäpääkaupunki. Parkanon kaupunki ja parkanolaiset tunnetaan valtakunnallisesti positiivisesta pöhinästä ja rajoja rikkovasta yrittelijäisyydestä. Parkanolaiset eivät vain yritä vaan onnistuvat.

Parkanossa on Pirkanmaan paras arki. Täällä voidaan hyvin elämän kaikilla osa-alueilla. Parkanolaisnuoria kannustetaan aktiivisesti kouluttautumaan. Opiskelemaan muuttaneet nuoret palaavat kuitenkin mielellään viihtyisään Parkanoon, jossa on edellytykset laadukkaaseen, moderniin ja huokeaan asumiseen, etätyöskentelyyn ja urakehitykseen.

Parkanoon houkuttelevat myös Suomenselän järvien värittämä luonto, laadukkaat palvelut ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Parkano on tunnettu Geopark-kohteistaan ja kaupungin luonto- ja vaellusreitit ovat helposti saavutettavissa. Parkanon rautatieasema on portti luontoon.

Historiaa

Parkano mainitaan asutettuna ensi kerran Kustaa Vaasan aikaisessa maakirjassa vuodelta 1540. Kylä käsitti tuolloin yhdeksän samalla suunnalla olevaa taloa.

Keskiajalla Parkano oli Kyrön suurpitäjän pohjoisin kylä. Pysyvä asutus seudulle tuli pääasiassa etelän suunnasta. Parkano oli osa Ikaalisten emäpitäjää vuodesta 1640 aina vuoteen 1867, jolloin kunta itsenäistyi. Kunnallishallintoa varten perustettiin kunnallishallitus ja -lautakunta. Parkanon kunnanvaltuusto aloitti toimintansa uuden kunnallislain nojalla vuonna 1919, ja sen ensimmäinen tehtävä oli valmistella Kihniön ero Parkanosta.

Parkanon väkiluku oli suurimmillaan vuonna 1955, jolloin se oli 8962. Parkanosta tuli kauppala vuoden 1972 alussa ja kaupunki viisi vuotta myöhemmin.

Parkanon pinta-alasta 65 prosenttia on metsää, mikä on luonut hyvät edellytykset metsä- ja puunjalostusteollisuudelle. Ensimmäiset sahat syntyivätkin Parkanoon jo 1800-luvulla. Nykyään Parkano on myös vahva metalliteollisuuden keskittymä. Metalliteollisuuden alkuna voidaan pitää Mekes Oy:n perustamista vuonna 1962.

Parkanon muotoutuminen liikenteellisesti tärkeäksi solmukohdaksi eteni merkittävästi vuonna 1938, jolloin Pori–Haapamäki-rata vihittiin käyttöön. Etelä-pohjoissuunnan päärata avattiin vuonna 1971, ja kunnallismiesten määrätietoisen toiminnan ansiosta sitä kiitävät junat saatiin pysähtymään Parkanossa. Valtatie 3 tuli kuntoon Tampereen suuntaan vuonna 1965 ja pohjoisen suuntaan vuonna 1972. Valtatie 23 valmistui Porista Parkanoon vuonna 1967 ja Parkanosta Kihniöön 1971.

Vuoden 1993 alkuun saakka Parkanon kuului Turun ja Porin lääniin, jossa se oli pinta-alaltaan suurin kunta. Sen jälkeen Parkano siirrettiin Hämeen lääniin, mutta vaihdoksen merkitys jäi pieneksi, koska vanhat läänit lakkautettiin syksyllä 1997. Nykyään Parkano kuuluu Länsi-Suomen lääniin.

Tutustu myös Leena Perälän Kyrönkankaan talvitie -kirjaan.

Parkanon vaakuna

Parkanon vaakunan loi taiteilija G. Paaer, ja se vahvistettiin vuonna 1950. Vaakunassa on sinisessä kentässä aaltokoroinen kultahirsi ja sen päällikkeenä pystyssä kultainen mänty, jonka kuoritut kyljet ovat hopeiset. Saatteena männyn latvan kummallakin puolella seitsensakarainen hopeatähti.

Parkanon kaupungintalo

Parkanon kaupungintalo on  valmistunut vuonna 1983. Talon on suunnitellut  Arkkitehtitoimisto  Veikko Voutilainen & Co.

Ystävyyskaupunkitoiminta

Vo’n kaupunki, Italia

Monselicen kaupunki, Italia

Monselice turismi