Tervetuloa Alaskylään

Toiminta ja palvelut

Alaskylän vaihteleva maasto järvimaisemassa tarjoaa hyvät mahdollisuudet hiihtoon, lenkkeilyyn,kalastukseen, metsästykseen ja marjastukseen. Alaskylästä, Parkanonjärven eteläpäästä, alkaa Pirkanmaan suosituin melontareitti Vääräjoen kanjonissa. Kylässä on useita upeita luontokohteita, muun muassa Kylmänojan lehto.

Parkanonjärvi tunnetaan vahvasta kuhakannasta ja suurista hauistaan, vapa- ja verkkokalastajalle se on erinomainen kohde. Sen molemmissa päissä jokiin on istutettu taimenta, yläpuolinen Viinikanjoki on maakunnan tunnetuimpia virkistyskalastusjokia lohikaloineen.

Alaskylässä voit törmätä jopa tarhaporoon – luonnonvaraisena kylässä elävät muun muassa peurat, kauriit, hirvet, kanalinnut metsoa myöten. Peltomaisemassa fasaani on yleinen lintu, muutenkin linnusto on erittäin monipuolinen. Parkanonjärvi on tunnettu sorsalintujen pesimäalue.

Historia

Puolisentuhatta vuotta sitten kalastajat ja metsästäjät löysivät Alaskylän, järvien juoksua seuraten. Pysyväkin asutus syntyi vähitellen. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Alaskylässä oli Parkanonjärven rannalla neljä tilaa: Laatu, Möhkö, Reko ja Naskali. Elanto tuli kalastuksesta ja metsästyksestä, mutta pian uutterat asukkaat ryhtyivät kuitenkin raivaamaan peltotilkkuja, joissa viljeltiin ohraa. Ruis tuli mukaan kaskeamisen kautta, myös nauris yleistyi. Perunan viljely alkoi paljon myöhemmin. Karjanpito alkoi hyvinkin nopeasti. Vuonna 1581 tehtyjen tilastojen mukaan talossa saattoi olla 1-3 hevosta, 3-9 lehmää, lampaita, sikoja, vuohia ja vetohärkiä. 1700-luvun lopulla alkanut tervanpoltto lisäsi vaurautta. Vielä 1930-luvullakin kierteli taloissa tervakauppiaita.

Alaskylässä on edelleen toimivia ja hyvin hoidettuja vilja- ja karjatiloja, myös päätoimisina maatiloina.

Alaskylässä toimi 1960- luvun alkuun saakka vientitoimintaa harjoittanut Majan raamisaha ja tiilitehdas, jotka työllistivät kymmeniä alaskyläläisiä. Tiilitehtaasta on vielä pystyssä maamerkkinä piippu.

Alaskylässä oli aikoinaan jopa kaksi koulupiiriä, Alaskylän ja Lapiolahden koulut.

Alaskylän isännät näkivät kansansivistystyön tarpeellisuuden ja kylälle päätettiin perustaa oma koulu. Se aloitti toimintansa vuonna 1898. Alaskylän koulusta tuli siten Parkanon ensimmäinen kyläkoulu.

Koulun perustamisasiakirja vahvistettiin puumerkein. Ne, jotka omistivat maata, tarjosivat koululle tonttia, rakennuspuita tai rahaa. Torpparit tarjosivat ammattitaitoista työvoimaansa eli taksvärkkejään. Näin löytyi kylästä mahtavaa sivistystyön talkoovoimaa. Kylän yksimielinen ponnistelu vei asian onnelliseen päätökseen. Koulunmäestä tuli Alaskylän yhteistoiminnan keskus sukupolvien ajaksi, yli 100 vuodeksi.

Parkanon kaupungin säästötoimien seurauksena koulu lakkautettiin keväällä 2006, viimeisten joukossa. Lapiolahden koulu perustettiin 1923, ja sen toiminta päättyi 1960-luvulla.

Alaskylän Kylätoimikunta aloitti toimintansa vuonna 1979.

Vuonna 1994 Alaskylän Kylätoimikunta sai Hämeen ympäristötoimikunnalta kunniakirjan tunnustuksena ansiokkaasta maisemanhoidosta kauneimman maiseman, Parkanojärven ympäristön hyväksi.

Kylän yhteiset juhlat pidettiin aiemmin Röhörannan aliupseerimajalla. Vuonna 2000 Alaskylän Kyläseura ry lunasti kaupungilta Lapiolahden koulun kyläläisten käyttöön. Lapiolahden koulu toimii nykyään Alaskylän kylätalona, joka kauttaaltaan kunnostettuna ja hyvin varustettuna on ympäri vuoden viihtyisä kylän yhteisten tilaisuuksien pitopaikka. Se on viehättävä miljöö yksityisille juhlille ja monien yhdistysten ja kerhojen vuosittaisille tapahtumille. Sijaintinsa ansiosta, kolmostien lähistöllä, se sopii moneen tarkoitukseen.