Tervetuloa Alaskylään

Alaskylä on Parkanon vanhinta ja kauneinta kulttuurimaisemaa, Parkanon keskustasta etelään Ikaalisten rajaan saakka, kolmostien molemmin puolin.
Parkanon keskustan tarjoamat palvelut ovat sopivasti lähellä ja Tampereellekin on matkaa alle 80 km. Asukkaita on noin 300. Alaskyläläiset ovat perinteisesti yrittäjähenkisiä – kylässä on useita, menestyviä eri alojen yrittäjiä.

Alaskylän Kyläseuran toiminta on vilkastuttanut kylän harrastustoimintaa ja sen aktiivisen toiminnan tuloksena Lapiolahden koulu lunastettiin kyläläisten käyttöön kaupungilta vuonna 2000. Se on kunnostettu juhla- ja kokoustaloksi.

Toiminta ja palvelut

Alaskylän vaihteleva maasto järvimaisemassa tarjoaa hyvät mahdollisuudet hiihtoon, lenkkeilyyn,kalastukseen, metsästykseen ja marjastukseen. Alaskylästä, Parkanonjärven eteläpäästä, alkaa Pirkanmaan suosituin melontareitti Vääräjoen kanjonissa. Kylässä on useita upeita luontokohteita, muun muassa Kylmänojan lehto.

Parkanonjärvi tunnetaan vahvasta kuhakannasta ja suurista hauistaan, vapa- ja verkkokalastajalle se on erinomainen kohde. Sen molemmissa päissä jokiin on istutettu taimenta, yläpuolinen Viinikanjoki on maakunnan tunnetuimpia virkistyskalastusjokia lohikaloineen.

Alaskylässä voit törmätä jopa tarhaporoon – luonnonvaraisena kylässä elävät muun muassa peurat, kauriit, hirvet, kanalinnut metsoa myöten. Peltomaisemassa fasaani on yleinen lintu, muutenkin linnusto on erittäin monipuolinen. Parkanonjärvi on tunnettu sorsalintujen pesimäalue.

Melontaa

Historia

Puolisentuhatta vuotta sitten kalastajat ja metsästäjät löysivät Alaskylän, järvien juoksua seuraten. Pysyväkin asutus syntyi vähitellen. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Alaskylässä oli Parkanonjärven rannalla neljä tilaa: Laatu, Möhkö, Reko ja Naskali. Elanto tuli kalastuksesta ja metsästyksestä, mutta pian uutterat asukkaat ryhtyivät kuitenkin raivaamaan peltotilkkuja, joissa viljeltiin ohraa. Ruis tuli mukaan kaskeamisen kautta, myös nauris yleistyi. Perunan viljely alkoi paljon myöhemmin. Karjanpito alkoi hyvinkin nopeasti. Vuonna 1581 tehtyjen tilastojen mukaan talossa saattoi olla 1-3 hevosta, 3-9 lehmää, lampaita, sikoja, vuohia ja vetohärkiä. 1700-luvun lopulla alkanut tervanpoltto lisäsi vaurautta. Vielä 1930-luvullakin kierteli taloissa tervakauppiaita.

Alaskylässä on edelleen toimivia ja hyvin hoidettuja vilja- ja karjatiloja, myös päätoimisina maatiloina.

Alaskylässä toimi 1960- luvun alkuun saakka vientitoimintaa harjoittanut Majan raamisaha ja tiilitehdas, jotka työllistivät kymmeniä alaskyläläisiä. Tiilitehtaasta on vielä pystyssä maamerkkinä piippu.

Alaskylässä oli aikoinaan jopa kaksi koulupiiriä, Alaskylän ja Lapiolahden koulut.

Alaskylän isännät näkivät kansansivistystyön tarpeellisuuden ja kylälle päätettiin perustaa oma koulu. Se aloitti toimintansa vuonna 1898. Alaskylän koulusta tuli siten Parkanon ensimmäinen kyläkoulu.

Koulun perustamisasiakirja vahvistettiin puumerkein. Ne, jotka omistivat maata, tarjosivat koululle tonttia, rakennuspuita tai rahaa. Torpparit tarjosivat ammattitaitoista työvoimaansa eli taksvärkkejään. Näin löytyi kylästä mahtavaa sivistystyön talkoovoimaa. Kylän yksimielinen ponnistelu vei asian onnelliseen päätökseen. Koulunmäestä tuli Alaskylän yhteistoiminnan keskus sukupolvien ajaksi, yli 100 vuodeksi.

Parkanon kaupungin säästötoimien seurauksena koulu lakkautettiin keväällä 2006, viimeisten joukossa. Lapiolahden koulu perustettiin 1923, ja sen toiminta päättyi 1960-luvulla.

Alaskylän Kylätoimikunta aloitti toimintansa vuonna 1979.

Vuonna 1994 Alaskylän Kylätoimikunta sai Hämeen ympäristötoimikunnalta kunniakirjan tunnustuksena ansiokkaasta maisemanhoidosta kauneimman maiseman, Parkanojärven ympäristön hyväksi.

Kylän yhteiset juhlat pidettiin aiemmin Röhörannan aliupseerimajalla. Vuonna 2000 Alaskylän Kyläseura ry lunasti kaupungilta Lapiolahden koulun kyläläisten käyttöön. Lapiolahden koulu toimii nykyään Alaskylän kylätalona, joka kauttaaltaan kunnostettuna ja hyvin varustettuna on ympäri vuoden viihtyisä kylän yhteisten tilaisuuksien pitopaikka. Se on viehättävä miljöö yksityisille juhlille ja monien yhdistysten ja kerhojen vuosittaisille tapahtumille. Sijaintinsa ansiosta, kolmostien lähistöllä, se sopii moneen tarkoitukseen.

Yhteystiedot

Kyläseura ry
Pj. Reijo Lempinen, puh. 050 300 3150, info@ikitaito.fi
Siht. Marketta Koskinen puh. 050 461 9920 marketta.koskinen@gmail.com

Kalastuskunta
Pj. Timo Aalto, puh. 0400 464 555, timo.aalto2@gmail.com

Metsästysseura ry
Pj. Mauri Möhkö, puh. 040 7410 992, alaskylanmetsastysseura@gmail.com


Paikalliset yrittäjät

Sivu päivittyy myöhemmin