Tervetuloa Aureeseen

Järvellä on aina ollut keskeinen osuus kyläläisten, loma-asukkaiden ja matkailijoiden virkistys- sekä kalastuskäytössä. Aurejärvi on suosittua mökkialuetta, joten kesäisin kylän väkiluku moninkertaistuu mökkiläisten saavuttua.

Luonnonkaunista Aurejärveä nimitetään ”sadan saaren järveksi”, vaikkakaan laskujen mukaan siinä ei aivan sataa saarta olekaan. On kuitenkin yli 70 sellaista saarta, missä kasvaa ainakin yksi puu.

Voit ihailla Aurejärven maisemia ilmasta käsin Sami Suomilammin kuvaamassa videossa

Toiminta ja palvelut

Kunnalliset palvelut löytyvät Parkanon keskustasta. Aurejärvi kuuluu Parkanon kaupungin vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostoon ja myös laajakaistapalvelut ulottuvat Itä-Parkanoon Aureeseen asti.

Aureskoski

Aureessa on pitkä perinne sahaustoiminnasta ja puunjalostuksesta. Järven eteläpäässä olevan Aureskosken vesivoima valjastettiin käyttöön vuonna 1863, ja ensimmäinen saha valmistui samalle paikalle vuonna 1864. Sahaustoiminta jatkui vuoteen 2001 omistajien välillä vaihtuessa ja sahatoimintaa uudistettaessa ajan vaatimusten mukaiseksi. 1990-luvun alussa Aureskoski työllisti parhaimmillaan yli 140 henkilöä. Nykyisin paikalle on Aureskosken Jalostetehdas Oy, joka kuuluu Tammisto-yhtiöihin. Yritys suunnittelee ja valmistaa esimerkiksi lattialautoja, sisustuspaneeleita ja saunatuotteita. Jalostetehdas työllistää noin 50 puunjalostuksen ammattilaista.

Tästä linkistä pääset tutustumaan tarkemmin Aureskosken jalostetehtaan toimintaan j puunjalostuksen historiaan

Virkistys

Jos etsit luonnonrauhaa ja hiljaisuutta, niistä voit nauttia Aureessa. Aurejärvellä on kaksi Natura 2000 –aluetta: Raattaniemi–Vekaraniemen vanhojen metsien alue saarineen sekä järven asumaton pohjoispää, joka otettiin rantojensuojeluohjelman kohteeksi vuonna 1990. Lisäksi Seitsemisen kansallispuisto on vain muutaman kilometrin päässä. Aurejärvi on pysynyt harvinaisen luonnontilaisena. Järvi on yksi Etelä-Suomen puhtaimpia vesistöjä.

Aurejärvi onkin suosittu lähivirkistyskohde. Alueen erämaista luonnetta arvostetaan. Alueella voi kuulla aitoja luonnon ääniä muutoin täydessä hiljaisuudessa kaukana kaupungin melusta. Vaikka suosituimmat aktiviteetit alueella liittyvät vesistöön, myös retkeily, marjastus, sienestys, metsästys ja talvisin hiihto ovat suosittuja harrastuksia.

Parkanon Paroonin taival ja Seitsemisen kansallispuisto

Paroonin taival on osa Pirkan taivalta. Reitti kulkee Parkanon rautatieasemalta keskustan kautta kohti Aurejärveä Seitsemiseen asti. Mikonniemen kauniilla hiekkarannalla on levähdyspaikkana autiotupa ja lisäksi nuotiopaikka, puuvaja ja käymälä. Paikkaa ylläpitää Parkanon kaupunki.

Vaellusreitti kulkee vaihdellen eri metsätyypeissä ja metsäautoteillä. Paroonin Taival on merkitty punaisilla pisteillä maastoon ja paikoin polut ovat vaikeasti havaittavissa. Vaellusreitti on lähitulevaisuudessa nykyistä vakaammalla pohjalla, kun reitit kunnostetaan ja niillä tehdään ulkoilureittitoimitus. Parkanon kaupunginhallitus on hyväksynyt osaltaan ulkoilureittisuunnitelman.

Aurejärvi kuuluu osana opastettua melontareittiä Petäjäjärvi–Vahojärvi–Ruojärvi–Leppäsjärvi–Kyrösjärvi.

Yhdistyksiä

Aureen kyläseura ry
Aureen kyläseuran tehtävänä on edistää kylän asukkaiden yhteistyötä ja kylän vakinaisten ja vapaa-ajan asukkaiden viihtyvyyttä. Kyläyhdistyksellä on erilaista toimintaa: kesäjuhlat, retkiä sekä seurakunnan tapahtumia.

Yhteinen Aurejärvemme ry
Yhdistys perustettiin vuonna 2016. Aurejärvi on ollut yksi Etelä-Suomen puhtaimpia vesistöjä. Vesiensuojeluyhdistyksen perustamista pidettiin erittäin tarpeellisena, sillä Aurejärven erinomainen tila halutaan turvata myös tuleville sukupolville. Voit tutustua yhdistyksen Facebook-sivuihin tästä.

Aureen Metsästysseura ry
Aurejärvellä on aktiivinen metsästysseura. Ajanmukaiset hirvi- ja haulikkoradat antavat mahdollisuuden aktiiviseen ammunnan harjoitteluun. Metsästysseura järjestää vuosittain oman seuran hirvenhiihtokisoja sekä SML:n Satakunnan piirin mestaruuskisat.

Seurantalo Auramo
Aureen metsästysseuran omistuksessa oleva kiinteistö on nykyajan mukavuuksilla varustettu ja siitä on muodostunut suosittu juhlapaikka häätilaisuuksiin ym. juhliin.
Tästä linkistä löytyy tarkempaa tietoa Auramon vuokrauksesta.

Kalastajille
Kalastuslupia myyvät:
Jyrki Jänisniemi, puh. 050 375 3843
Antti Rinnetmäki, puh. 040 093 8439

Historia

Aurejärven seutu on ollut pitkään kyröläisten ja ruovesiläisten eränkäyntialuetta ja omistuksellisesti kruunun maata. Aurejärvellä ensimmäinen maininta kiinteästä asutuksesta on vuodelta 1666. Tällöin Itä-Aureen Kovasesta erotettiin Lannetta-niminen tila, jonka nykyinen päärakennus vuodelta 1808 on edelleen asumiskäytössä.

Aureessa koulutyön aloitti Kurun kunta perustamalla vuonna 1924 Vuotarin koulupiirin. Kun Kurun Aurejärven länsiosa liitettiin Parkanon kuntaan, koulupiirin nimi muuttui Aureen koulupiiriksi. Toiminta käynnistyi vuokratiloissa Ylä-Lannetan talossa. Lannetan mäellä kansakoulu toimi pitkään, sillä vasta sotien jälkeen vuonna 1947 saatiin koulupiirille oma koulutalo Aureskosken sahan viereen.

Vuonna 1785 Lannetasta erotettiin Kuirinlahden torppa ja kymmenen vuotta myöhemmin Petäjäjärvi. Muita vanhoja tiloja on Uljas ja Vuotari.

Maantie Pori – Parkano – Kuru valmistui 1830-luvulla. 1900-luvun alkupuolella alkoi linja-autoliikenne linjalla Kihniö-Parkano-Kuru ja näin päästiin Kurun laivarantaan ja sieltä edelleen Tampereelle. Surullisiakin muistoja näiltä ajoilta Aureessa on, nimittäin Kuru-laivan haaksirikossa v. 1929 hukkui aureslainen Kauppilan pariskunta.

Vuonna 1925 Aurejärven kylä ja Kurun valtionmaata yhdistettiin Parkanon kuntaan ja näin aureslaisten elämä entisen vanhan Ruoveden ja Kurun yhteydessä loppui ja alkoi uusi vaihe parkanolaisina. Aurejärven tienoo on ollut tälle seudulle tyypillistä pientalovaltaista maatalousaluetta, jossa metsä- ja uittotyöt ovat antaneet hyvän lisäansion.

Viime vuosikymmenet yhteiskunnallisine muutoksineen ovat ravistelleet myös tätä kulmaa Parkanossa. Kylän työikäisistä saa elantonsa maa- ja metsätaloudesta vain muutama. Pääosa on teollisuuden ja palvelujen piirissä.