Tervetuloa Pohjois-Parkanoon!

Esittely

Pohjois-Parkanon kyläseuran alue kostuu 1600-luvun Kuivasjärven ja Vatajan kylien Kuivanen ja Vataja kantatalojen ja koulupiirien alueesta. Koulujen ja kyläseurojen yhdistyttyä nimenä on käytetty Pohjois-Parkanon koulu ja kyläseura. Koulun toiminnan päätyttyä koulu on toiminut Kylätalona.
Kylää leimaa runsaat järvien ketjut ja valtatie halki kylän, sekä Alkkianvuoren alue, joka on Lauhanvuori-Hämeeenkangas UNESCO Global Geopark kohde rantakivikkoineen, suoalueineen ja luontopolkureitteineen kylän helmi.

Toiminta ja palvelut

Pohjois-Parkanossa kylän yhteisiä kotisivuja ylläpitää Pohjois-Parkanon Kyläseura ry. Kylässä toimii useampi yhdistys, joiden toiminnasta saat tietoa tällä sivulla olevista yhdistystiedoista.

Vuosittaiseen toimintaan kuuluvat erilaiset tapahtumat, tiedotustilaisuudet sekä kylätiedote, joka jaetaan useamman kerran vuodessa paikallisiin talouksiin, sekä sähköpostitilauksena pohjoisparkano@gmail.com kautta.

Pohjois-Parkanon kyläseura ylläpitää Kylätaloa, juhla-, kokous-, tapahtuma-, ja harrastetiloja, leikki- ja liikuntakenttää, Pitkien ahteiden pururata/latuverkostoa ja frisbeegolf rataa, järjestää lasten harrastustoimintaa sekä tiloja harrastus- ja omatoimiryhmille.

Pohjois-Parkanolainen lehti
j1995 alkaen lehteä toimitetaan yhteistyössä Lamminkosken ja Linnankylän kylien kanssa.

Pohjois-Parkanon Kyläkirja
2022 kertoo kehityksestä eri vuosisatoina. Vatajan talo ja Kuivasen kestikievari 1600-luvulta.
Vataja, jakaantuu 1700 -luvun Isoaho, Laurinaho, Mansikkaviita, Pukkiviita, Mustajärvi
Kyläkirja on myynnissä Parkanon kirjastossa sekä kyläseuralta tilattavissa.

• Pohjois-Parkanon Vesiosuuskunta
• Lupinet Valokuituverkko Lupinet valokuituverkko
• Pirkanmaan Jätehuolto Pirkanmaan Jätehuolto keräyspisteitä
• SEO Polttoainejakelu SEO Kuivasjärvi Alkkiantie 2, Kuivasjärvi

Tapahtumat

Kylän tapahtumakalenteri – Ohjelmapäivitys kuukausittain

• Talvitapahtuma helmikuu Kylätalo
• Pääsiäiskokko maalis-huhti Kuivasjärvi
• Vapputapahtuma toukokuu Kylätalo
• Avoimet kylät kesäkuu Kyläpyöräily2025
• Kesäkirppis kesä-heinä Nuoriseurantalo Erkala
• MaalaisMarkkinat elokuu Kylätalo
• Halloween marraskuu Kylätalo
• Joulupäivälliset joulukuu Kylätalo

Muut tapahtumat ilmoitetaan erikseen
Seuraa facebook.com/PohjoisParkano

Harrastus ja liikuntapaikat

• Harrasteryhmät Petäjäopisto 2025-2026 Kylätalo – Syksyn ohjelma
• Harrasterymä Petäjäopisto 2025-2026 Erkala – Syksyn ohjelma
• Lasten ryhmät Kylätalolla 2025-2026 – Syksyn ohjelma
• Omatoimiryhmät Kylätalolla ja Erkalassa Lisätiedot

Liikuntapaikat ja reitit

Kyläseura ylläpitää Kylätalon pihapiirin leikki- ja liikuntakenttää, jossa välineitä lainattavissa. Lisäksi ylläpidetään Pitkien ahteiden pururata, latu ja frisbeerataa.

• Kylätalon liikuntakenttä ja leikkikenttä, Vatajantie 191, 39750 Kuivasjärvi
• Erkalan BeachVolleykenttä, Erkalantie 21, 39750 Kuivasjärvi
• Pitkien ahteiden pururata, latu ja frisbeegolf, Vaasantie 2040, 39750 Kuivasjärvi
• Alkkianvuoren luontoreitit , Alkkianvuorentie 143, 39750 Kuivasjärvi
• Alkkianvuori Lauhanvuori-Hämeenkankangas UNESCO Global Geopark lhgeopark.fi

Veneenlaskupaikat ja kalastus

Kuivasjärven kalastuskunta Tiedote

• Kuivasjärvi, Aholanlahti Kankarintie
• Vatajanjärvi, Luomankyläntie
• Ylinenjärvi, Pukkilantie

Vuokrattavat tilat ja varusteet

Pohjois-Parkanon Kylätalo 
Juhla-, tapahtuma- ja kokoustila
Vatajantie 191, 39750 Kuivasjärvi.
Varaukset puh. 050 494 2422 . Tila ja varustetiedot linkki

Kalenterissa VARAUKSET

Metsästysmaja Kujela
Kokous-, majoitus-, ja saunatilat
Vatajantie 176, 39750 Kuivasjärvi
Varauskalenteri Lisätiedot Kujela

Nuorisoseurantalo Erkala 
Juhla-, tapahtuma- ja kokoustila
Erkalantie 21, 39750 Kuivasjärvi
Varaukset puh. 040 7468042
Lisätiedot Seurantalot sivusto
Vuokrahinnasto linkki

Majoitustilat

• Kallenkaiho, Rauhanranta Lisätiedot Nettimökki
• Suviranta Lisätiedot Nettimökki
• Kujela Kuivasjärven Eränkävijät

Historia

Pohjois-Parkanon varhaisin historia peittyy menneisyyden hämärään. Jääkauden jälkeen Ancylusjärven aallot huuhtoivat Alkkianvuoren rantoja ja jättivät jälkeensä historian ensimmäisiä maastosta luettavia merkkejä, syntyivät rantavallit ja pirunpellot sekä niistä löytyvät saaliin säilytykseen käytetyt rakkakuopat viestiksi tuhansien vuosien takaa. Alkkianvuori oli yksinäinen ulkosaari, lännessä horisontissa siinsi ainoastaan Lauhavuoren saari Kauhajoella, itäpuolella sentään saaristo tiheni ja horisonttiin piirtyi useammankin saaren siluetit.

Ihminen tuli kyläämme mahdollisesti jo silloin kun laineet vielä huuhtoivat vähitellen mantereeksi kasvavaa saaristoamme. Riistasta rikkaat erämaat ovat aina kiehtoneet kulkijaa. Muistoina menneistä kulkijoista kätkee maaperämme kiviesineitä ja niiden katkelmia, matkalaiselta kadonneita varusteita ja asuinpaikalle jääneitä merkkejä.

Valtatien varrella

Kylä on aina sijainnut valtatien varrella, kulkeehan historiallinen Kyrönkankaan Talvitie kylän halki. Kyrönkankaan Talvitie on muinainen valtatie, seuraillen Kyrösjärveltä ylöspäin Parkanon vesireittiä, ensin Vääräjokea pitkin Parkanojärvelle ja siitä ylös Kaidoillevesille, Kuivasjoelle ja siitä Kuivasjärven kautta vedenjakajan yli Somerojärvelle ja Kyrönjoelle. Tienvarren merkit kertovat kulkijoista kivikaudelta nykypäivään. Kuivasen Kestikievariajan pöydän löydät Nuorisoseurantalo Erkalasta. Linkki Kyrönkankaan Talvitie lisää

Valtatien varrella 

Raskas kohta tien ja kylän historiaa ovat Nuijasodan vuodet 1596 ja 1597, jolloin Jaakko Ilkan johtamat talonpojat nousivat kapinaan jatkuviin verorasituksiin ja sotilaiden pakko-ottoihin kyllästyneenä. Kyrönkankaan Talvitietä marssivat talonpoikasoturit taisteluunsa ja Kyrönkankaan Talvitietä he pakenivat Klaus Flemingin huoveja henkensä uhalla. Tien varrella ei ryöstelyltä ja kostolta vältytty, vaan kovalla kädellä rangaistiin tienvarren asukkaita.

Tie on merkinnyt aina elämää, sitä pitkin ovat kulkeneet erämiehet ja kauppiaat raskaine lasteineen. Sitä ovat matkanneet kuriirit ja sanansaattajat kiireellisine tietoineen. Kulkipa itse Ruotsinmaan kuningas Kustaa II Adolf kuningatar Maria Eleonoran keralla Kyrönkankaan Talvitietä matkallaan Narvasta Upsalaan vuonna 1626.

Pian kuninkaan käynnin jälkeen syntyi Pohjois-Parkanon ensimmäinen maakirjoihin merkitty tila. Hämeenkyrön rovasti Henrik Finno asetti Vatajan erämaahan Matin Vatajan tilan ensimmäiseksi isännäksi 1636.

Tienvarren palvelut syntyivät 1600-luvulla kuninkaan annettua määräyksen kestikievarilaitoksen perustamiseksi. Pohjois-Parkanossa kestikievari toimi pisimpään 1666 perustetussa Kuivasen talossa, jonka vanhat aitat ovat kuulleet monta tienkäyttäjän tarinaa.

Sotatantereena kylämme oli taas 1720-luvulla kun Isonvihan aikainen Venäjän pääarmeija, 8 500 miestä, ruhtinas Mikael Golitsyn johdolla eteni Ikaalisista Pohjanmaalle kylämme kautta. Kylämme kohdalla käytiin Kruununlukon taistelu.

Vuosisadat vaihtuivat ja sodat jatkuivat, 1808 ja 1809 käydyn Suomen Sodan aikana osa sotajoukoista käytti Kyrönkankaan Talvitietä, perääntyviä ruotsalaisia johti ylipäällikkö Adlercgreutz ja eteneviä venäläisiä sotapäällikkö Kulnev.

Tie on vuosien saatossa muuttunut, mutta sen merkitystä ei koskaan ole voinut väheksyä onhan se Suomen tiestössä ainoa nykypäivään asti käytössä säilynyt. Vain linjaukset ovat aikojen saatossa hieman muuttuneet Kyrönkankaan Talvitien kehittyessä Valtatie kolmeksi.

Nälkävuosista 1900-luvulle

Elämä näillä karuilla vedenjakajaseuduilla oli usein raskasta, nälkä oli alituisena vieraana. Kovat nälkävuodet koettiin 1696 – 1697 ja 1866 – 1867. Kokonaiset perheet kuolivat nälkään ja erilaisiin sairauksiin. Vaan aina kovan talven jälkeen tuli lempeä kesä ja pettu vaihtui taas oikeaan rukiiseen.

Vähitellen siirryttiin omavaraistaloudesta maatalouteen ja kirkonkirjoistakin Pohjois-Parkanon asukkaat löytyvät Kuivasjärven ja Vatajan kylien asukkaina entisen Kihniön sijaan. Parkanon oman seurakunnan perustamisen jälkeen 1805 kirkkomatkatkin lyhenivät kun enää ei tarvinnut kirkkoon matkata Ikaalisiin.

Koulu rakennettiin Kuivasjärvelle 1906 ja Vataja sai oman koulurakennuksensa 1920. Vatajankylässä koulu toimi ensin Hietikon ja Vatajan taloissa. Lapsia riitti paljon jokaiselle vuosiluokalle. Koulut yhdistyivät 2000 ja Pohjois-Parkanon koulu toimi vuoteen 2017. Nykyisin se on kyläseuran omistama Pohjois-Parkanon Kylätalo.

Tie toi ja tie vei

Elinkeinot kehittyivät maa- ja metsätalouden ympärille. Peltoja viljeltiin ja karja kulki laitumillaan. Tervanpolttoa harjoitettiin yleisesti, samoin lankkujen ja parrujen tekoa, terva ja valmiit parrut ajettiin hevosella Poriin tai Kaskisiin satamaan laivattavaksi ulkomaille. Harjoitettiin siis “vientiteollisuutta”. Vähitellen palvelutarjonta kasvoi, kestikievari sai väistyä, tulivat pankki, sekatavarakaupat ja posti. Oma meijerikin kylällä toimi. Tie toi ja tie vei, “onnikat” toivat suurten kaupunkien palvelut helpommin saavutettaviksi.

Siirtolaisuus jätti leimansa 1900-luvun alun tapahtumiin, paremman leivän toivossa lähdettiin Ameriikan raitille. Moni lähti mielessään parempi tulevaisuus, mutta oli niitäkin, jotka lähtivät seikkailumielellä. Moni jäi, moni palasi, kokemuksia rikkaampana.

Kylä elää ja kehittyy rakentaen joka päivä uutta huomisen historiaa.